Tulevaisuuden ennakointi on keskeinen osa kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin rakentamista. Talousvihreiden järjestämässä keskustelussa ”Vihreät tienviitat tulevaisuuteen” käsiteltiin monipuolisesti ennakoinnin merkitystä ja sen roolia positiivisten, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien luomisessa. Keskustelussa nousi esiin useita tärkeitä teemoja, kuten syväteknologiat, kiertotalous ja yhteiskunnan sosiaalinen perusta.
Syväteknologiat, kuten tekoäly, energiateknologiat ja bioteknologiat, voivat mullistaa yhteiskuntaa ja tuoda merkittäviä muutoksia arkeemme. Paavo Heiskanen korosti, että teknologian kehitys on vallankäyttöä, ja on tärkeää, kuka teknologiaa kehittää ja omistaa. Teknologian kehityksen tulee tapahtua ympäristössä, jossa ihmisoikeudet ja yksilön kunnioittaminen ovat keskeisiä arvoja.
Johtava kiertotalousteollisuus ympäristön kantokyvyn rajoissa
Kiertotalous on toinen keskeinen teema, joka nousi esiin keskustelussa. Iida Miettinen korosti, että kiertotaloudesta tulee tulevaisuuden talouden perusta. Kiertotalouden avulla voidaan vähentää luonnonvarojen kulutusta ja tuottaa kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat sekä taloudellista kasvua että ympäristön hyvinvointia. Kiertotalouden edistäminen vaatii kannustimia ja tukimuotoja, jotta yritykset voivat siirtyä haitallisista liiketoiminnoista kestäviin ratkaisuihin.
- Määränpäämme on tulevaisuus, jossa luonnonvarojamme käytetään resurssitehokkaasti ja maapallon kantokyvyn rajoissa. Luonnonvarojen jalostusarvomme kuuluu EU:n korkeimpiin. Olemme onnistuneet luomaan kiertotaloudesta pohjan teollisuudellemme ja taloudellemme. Taloutemme on huoltovarma ja iskunkestävä.
- Suurin uhka kansataloudellemme, ilmastokriisille ja luontokadolle on luonnonvarojemme kestämätön käyttö. Esimerkiksi metsät ja mineraalit.
- Tehtävänämme on luoda ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua ja hyvinvointia tekemällä Suomesta kiertotalouden teollisuuden kärkimaa.
- Kiertotalous vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta, tehostaa resurssien käyttöä ja kasvattaa sosiaalista pääomaa. Sitran arvion mukaan siirtymä kiertotalouteen toisi Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Resurssien käytön tehostamisen avaintoimialoilla arvoidaan tarjoavan Suomen kansantaloudelle 1,5-2,5 miljardin vuotuisen kasvupotentiaalin 2030 mennessä.
Yhteiskunnan sosiaalinen perusta
Kulttuurisesti olemme rikastuneet siitä, että ulkomailta pysyvästi tulleen työvoiman osuus on kasvanut tasaisesti. Ymmärrämme erilaisuuden arvon.
- Tuottavuus ja meidän käsityksemme siitä, mikä on tuottavaa työtä, on muuttunut radikaalisti, samoin sen mittaaminen. Ymmärrämme kodeissa, kolmannella sektorilla ja kulttuurissa tehdyn työn arvon.
- Perustulon ansiosta työtä kannattaa ottaa vastaan ja sitä kannattaa tarjota. Työsuhteiden pirstoutuminen ja matalapalkkaisten tehtävien lisääntyminen eivät johda huono-osaisuuteen tai työmarkkinoilta syrjäytymiseen. Tämä edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.
- Joustavuus työelämässä ja jatkuvan oppimisen merkitys korostuvat, etenkin murroksellisten teknologioiden muuttaessa ja tuhotessa työtehtäviä laajasti ja perusteellisesti. On helppoa yhdistää erilaista palkkatyötä, opiskelua, vapaaehtoistyötä, läheisten hoivaa ja yrittäjyyttä – peräkkäin ja päällekkäin. Perustulo tarjoaa sillan tehtävistä toiseen.
- Yhdenvertainen ja sujuva pääsy sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin on varmistettu perustulon myötä. Sote-palveluissa on luovuttu syyperustaisuudesta ja palvelutuotannon resurssit on kohdennettu optimaalisesti, kun erot työterveyden ja julkisen sektorin välillä on kurottu umpeen.
Yhteiskunnan sosiaalinen perusta on olennainen osa kestävää tulevaisuutta. Anna Moring korosti, että tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ihmiset kokevat olevansa turvassa ja voivat toteuttaa omia ajatuksiaan, houkuttelee osaajia ja luo hyvää tekemistä. Henry Scheinin lisäsi, että kestävän talouden ajattelun tulee pohjautua humanistisiin arvoihin.
Keskustelussa nousi esiin myös tarve toimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Saara Suurla korosti, että ennakointi auttaa luomaan vaihtoehtoisia valaistuja polkuja tulevaisuuteen, jolloin voimme paremmin valmistautua kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Ennakointi ei ole ennustamista, vaan yhdessä pohtimalla ja keskustelemalla voimme löytää uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja.
Talousvihreiden ennakointityö tarjoaa monipuolisia näkökulmia ja ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Yhdessä voimme luoda vihreitä tienviittoja, jotka ohjaavat meitä kohti parempaa ja kestävämpää tulevaisuutta.
Tulevaisuudesta keskustelemassa olivat ESA:n tiiminvetäjä Paavo Heiskanen, Kamupakin perustaja ja kiertotalouden edelläkävijä Iida Miettinen, Vihreän liiton puoluesihteeri Anna Moring sekä Henry Scheinin. Keskustelun moderoi Saara Suurla. Keskustelun tallenne kokonaisuudessaan on katsottavissa täällä: https://www.youtube.com/live/qP6RVdLC8pw?si=O8uOiLxYtmjoQm-w